Snuff ja Ulla Karttunen
Tiedän, tiedän. On vähintäänkin kyseenalaista, että poliisinmurhaajan nimeä käyttävä artisti siunailee blogissaan ristiriitaisesta taiteesta, mutta johonkin se raja on vedettävä.
Helsingin Sanomien toimittaja Marja-Terttu kivirinta on kirjoittanut Hesarin verkkosivujen artikkelin nimeltä ”Nykytaidetta, lapsipornoa vai keskustelunavaus?” Artikkeli käsittelee Ulla Karttusen takavarikoitua taideteosta, nimeltään ”Neitsythuorakirkko.” Teoksessa käytettiin materiaalina netistä imuroituja lapsipornokuvia. Ajattelin käydä ristiriitaista aihetta läpi pääni sisällä ja sain kakistettua ulos seuraavaa:
Nykytaidetta?
Ei. Tästä on kirjoitettu maailman sivu aina Teemu Mäen kissantappovideosta lähtien ja mulla on taiteen määritelmistä selkeä kanta. Taide lakkaa olemasta taidetta sillä hetkellä, kun sen luomista varten tarvitsee vahingoittaa fyysisesti elävää olentoa. Tiedotusmateriaali on asia erikseen, kuten uutiskuvat sodista tai terrori-iskuista. Ne yleensä kertovat (jopa tarpeettomasti, tosin) tilanteen vakavuudesta ja parhaimmillaan saattavat aiheuttaa muutoksia parempaan.
Silloin kun elävien olentojen kärsimyksestä tehdään viihdettä, raja on ylitetty.
Rakastan kauhu–ja splatterelokuvia. Mikään ei voita kunnon silpomisviihdettä, kun frendien kesken väijytään töllöä muutaman bivan nappailun lomassa. Kuitenkaan en halua katsoa Cannibal Holocaust-henkisiä semisnuff-leffoja, jossa eläviä eläimiä silvotaan kameran käydessä. Ei, vaikka kannanotto olisi kuinka tärkeä. Taiteilijalla täytyy olla malttia ja kapasiteettia pystyä ilmaisemaan kantansa muutenkin.
Jep. Nyt tulee se hetki, kun joku mielessään kutsuu mua kasinaismoralistiksi. Siitä vain. Kun tein biisin, jossa muun muassa räppäsin kuolleista sioista, ylitin suuren yleisön asettamat rajat. Ehkä syystäkin. Kuitenkin porsaat jo ammattiin ryhtyessään tietävät ja tunnistavat alan realiteetit. Lisäksi kahden poliisin kuolema vuonna -97 oli enemmänkin helvetin huonoa tuuria.
Toisin kuin lapsipornoteollisuuden palvelukseen pakotetut puolustuskyvyttömät lapset, joiden törkeää pahoinpitelyä ei vain kuvata, vaan vielä levitetään kuvottavien setien ja tätien ringeissä. Voiko kukaan kuvitella pahempaa tapaa murskata ihmisen sielua, kuin tuhota sen viattomuus ja usko itseensä, ihmisiin tai ympäristöön jo elämän ensi askeleilla? Jäljelle jää vain kuori, hengittävä susikappale. Tästä pääsemmekin sitten
Lapsipornoa?
KYLLÄ. Karttusen mukaan teoksen teksteistä ”näkee selvästi, että se kritisoi lapsipornoa ja lapsen erotisoimista.”
Jep. Niin myös esimerkkielokuvana pitämäni Cannibal Holocaust kritisoi luonnonvarojen ja alkuperäiskansojen riistoa. Omituista mielestäni kuviossa on se, että miten kritisoija voi millään tavalla perustella kritiikkinsä kohdetta, jos tekijä syyllistyy täysin samaan?
Ymmärrän toki Karttusen agendan lyödä kritisoitava aihe katsojan kasvoille, mutta nyt se ei ole relevanttia. Karttusen teos antaa ihmisille tilaisuuden katsoa lapsipornoa, kunhan muistaa vain huokailla ja siunailla tarpeeksi äänekkäästi teoksen äärellä. Mua ei kiinnosta syyt, miksi ihminen katsoo moista roskaa. Sitä tehdään siksi, että ihmiset katsovat sitä. Ei tekijääkään kiinnosta miksi se myy, kunhan se myy.
Karttunen puolustautuu sanomalla, että hän löysi kuvat netin ilmaissivustoilta. Okei. Kohta Mainostoimistot ottavat varmaankin häneen yhteyttä, koska noin hyvää guerrillamarkkinointia ei olla nähty aikoihin. Toisin sanoen, Neitsythuorakirkko on tehokas lapsipornoMAINOS. Onnea!
Oli kyseessä lapsipornoa sisältävä taideteos tai ihan lapsipornoleffa, niin se on silti lapsipornoa. Karttusen teos saattaa antaa joillekin sysäyksen lähteä tutkimaan skeneä tarkemminkin ja tämähän on juuri sisällöntuottajien edun mukaista, eikö vain?
Ja kun muistetaan että marginaaliosa karttusen mahdollisesta kohdeyleisöstä huokailee teoksen äärellä ihan muusta kuin järkytyksestä, tajuatte varmaankin pointin.
Lisää vierailijoita sivuilla varmaankin lisää lapsiuhreja.
Keskustelunavaus?
Mikä vitun keskustelunavaus? Eiköhän mediassa ole puhuttu tästä aiheesta ihan riittävästi?
Joka viikkohan tässä joutuu lukemaan joistain diipeistä ringeistä, jotka kierrättää mukuloita kaikilla vitun kammottavilla tavoilla. Olemme myös saaneet lukea poliisin kunnioitettavasta työstä em. pedareiden kiinnisaamiseksi.
Miten muuten aiheesta pitäisi keskustella? En mä ainakaan kaipaa minkäänlaista arvokeskustelua aiheesta, sitä ei tarvitse hyväksyä ja henkisesti sairaille pedareille suoneen Salvacylia, piste.
Minkälainen keskustelunavaus on kasvottomien lapsiuhrien pahoinpitelemisen liittäminen taideteokseen? Pelkään, että keskustelussa kuullaan ennemmin tai myöhemmin jopa puoltavia mielipiteitä. Vaikka saisin minkälaisen fasistin leiman otsaan, niin vittu ei.
Karttunen on lahjakas ja ajatuksia herättävä taiteilija, mutta suosittelen jättämään ylilyönnit jollekin muulle, vaikka mulle. Sehän on kuitenkin ikään kuin mun duuni.
Hyvää alkukevättä vai mitä tää nyt on.
- Steen1 :: 11:28 ap.
Kiitos, ensimmäinen järkevä kommentti asiasta. Korjaan kuitenkin ettei kyse ollut "kasvottomista lapsiuhreista" vaan useissa kuvissa lapset ovat tunnistettavissa, raiskaustilanteissa kasvot lähellä kameraa.
perjantaina, helmikuuta 22, 2008
"Taide lakkaa olemasta taidetta sillä hetkellä, kun sen luomista varten tarvitsee vahingoittaa fyysisesti elävää olentoa"
Leffaa varten silvotut eläimet on fileerattu kuvausryhmän toimesta, Karttusen teokseen liitetyt kuvat taas olivat JO olemassaolevia. Eli Ulla ei henkilökohtaisesti riisunut lapsia saadakseen kuvamateriaalia, ei lapsiporno ole olevaista jotta saataisiin aikaan sairasta taidetta.
En usko pedofiilien määrän huomattavasti lisääntyvän tämäntyyppisen teoksen ollessa esillä. Ja koska tällaisen työn tekeminen ja julkaiseminen on sen verran skitsofreeninen ja mauton teko, vaikkakin taideteoksena milestäni tehokas ja tarpeellinen, samanlaista ideaa tai kuvamateriaalia ei tulla käyttämään kuvataiteessa vuosiin toista kertaa. Kerran tuollaista esillä, niin uusinnat olisivat automaattisia kopioita.
Taide ei ole suoraan poliittista. Se ei ole yhteiskunnallinen vaikuttamisen väylä, tai propagandistinen väline, vaikka se voidaankin valjastaa vaikka mainonnan käyttöön. Taide ottaa tulta ympärilläolevasta maailmasta, ja koska lapsiporno on todellista se ennemmin tai myöhemmin piirtyi näyttelyyn asti. Käsittelemätön ongelma ja sairaus on maailma taulun takana, ei taulun värit, sivellin tai taiteilija.
sunnuntaina, helmikuuta 24, 2008
Asiaa!
sunnuntaina, helmikuuta 24, 2008
"Oli kyseessä lapsipornoa sisältävä taideteos tai ihan lapsipornoleffa, niin se on silti lapsipornoa"
= laitonta riippumatta levitysmuodosta.
maanantaina, helmikuuta 25, 2008
miksi kukaan haluaa puolustaa jotain lapsiporno"taidetta"? ei mene minun kaaliin tuomonen. olen vähän stenkan kanssa samalla kannalla, että taide ei ole taidetta jos siinä tarttee vahingoittaa ketään.
maanantaina, helmikuuta 25, 2008
Loistopostaus. Ei vittu: niin elämää suurempaa taidetta ei olekaan, että se oikeuttaisi elävän olennon vahingoittamisen. Itelleni tulee aina semihuonot fiilikset Teemu Mäen kissajutusta, tästä uusimmasta Karttusen tempauksesta nyt puhumattakaan.
keskiviikkona, helmikuuta 27, 2008
Kommentti ja jatkoa keskustelulle, jota Karttunenkin pyrki herättämään. Mä näen merkittävän eron Mäen videossa (joka on toiminut sekin keskustelun avaajana, vaikka teko itsessään kyseenalainen) taiteilija tekee itse väkivaltaa. Vaikkakaan ei paljon julmempaa kuin mitä eläimet kokevat matkalla alepoihin ja s-marketteihin, mutta kivun aiheuttaminen muille eläville olennoille taiteen nimissä on mun nähdäkseni tarpeetonta.
Karttunen käytti kuvia, jotka ovat jokaisen saatavissa netistä. Ero on mun nähdäkseni tässä.
En ole nähnyt Karttusen teosta ja pohjaan näkemykseni lukemiini artikkeleihin.
tiistaina, maaliskuuta 04, 2008
Kyse ei ole vain lapsipornoa käyttävistä ääriryhmistä - kyse on meistä ja naiseudestamme!
Kuten Karttunen itse kirjoitti teoksestaan 4.2. hesarissa: kyse on naiseen kohdistuvista odotuksista nyky-yhteiskunnassa ja "tasa-arvoisesta" seksuaalikulttuurista. Lapset (ELI TYTÖT) joiden kuvia teoksessa nähdään, óvat mitä luultavimmin vapaaehtoisesti mukana kuvauksissa. Heidän käsityksensä tavoiteltavista asioista elämässä ovat vääristyneet: naiseuden ihanne samaistuu lasten mielissä pornotähteyteen. Julkisuuteen ja ihailun kohteeksi pääseminen on yhä nuoremmille tytöille tärkein päämäärä elämässään, ja keinot sen saavuttamiseksi ovat yhä järkyttävämpiä.
Jos Karttunen ei olisi asettanut työtään näytille, sivistyneimmäksi itseään kutsuva osa kansasta ei näkisi vastaavaa lapsipornoa koskaan. He voisivat aina kauhistella pornoa kuvitellen, että se on kaikki lasten väkivaltaista pakottamista, hyväksikäyttöä ja satuttamista. Hyväksikäyttöä kaikki porno onkin, mutta mistä kertoo se, että lapsi haluaa itse tulla hyväksikäytetyksi?
Kyseessä on paljon syvällisempi ongelma kuin lapsipornon levittäminen. Älkää sievistelkö ja sulkeko silmiänne! Olemme kaikki osa samaa kulttuuria, jossa naisen tehtäväksi katsotaan olla yhtä aikaa viehättävä, nuori, puhdas, siveellinen JA himokas huora. Pahinta, mitä voimme tehdä, on kieltää lapsipornon olemassaolo ja väittää sen kuuluvan vain henkisesti sairaiden maailmaan.
keskiviikkona, maaliskuuta 05, 2008
Eihän tässä nyt ole elävää olentoa vahingoitettu taiteen vuoksi, niin kuin Mäen teoksessa.
Ja kyllä, olet kaksinaismoralisti.
torstaina, maaliskuuta 06, 2008
Jos teen taulun jossa on 100 pornokuvaa jostain pokesivuilta se ei olekaan pornoa vaan taidetta!
perjantaina, maaliskuuta 07, 2008
Nimenomaan, kuten edellinenkin kommentoija jo sanoi Karttunen on onnistunut taideteoksellaan herättämään laajaa avointa keskustelua kaikkien saatavilla olevasta lapsipornosta. Tämä keskustelu on tuonut myös lisäpontta kritiikille eduskunnan kaavailemaa lakia kohtaan. Uusi laki vain vetäisi verhon lapsipornon eteen, verhon, joka antaa pedofiilien piiloutua turvallisesti taakseen.
Mielestäni ongelman selvälle esille tuonnille oli tarvetta. Karttunen kritikoi teoksellaan maailmaa, jossa kuka tahansa lapsi tai aikuinen voi eksyä lapsipornosivuille yhtä helposti kuin kaupan karkkihyllylle.
Tietääkseni pedofiilien määrä ei lisäänny muusta kuin pedofilian uhrien lisääntymisestä, usein hyväksikäyttäjähän on itse ollut hyväksikäytetty, eikä välttämättä halua itse nähdä teoissa mitään pahaa. (Se on yksi tapa käsitellä traumaa.) Karttunen ei edelleenkään itse tuottanut lapsipornoa vaan toi esille olemassaolevan ongelman, jota tosin monet eivät halua nähdä tai ajatella, koska se on edelleen yhteiskunnassamme tabu. Sofi Oksanen kirjoitti mielestäni hyvin aiheesta muutaman päivän takaisessa kolumnissaan (metro/100:ssa, en muista kumpi.) Siinä hän toi esille näkemyksensä, että pedofiileja vain suojellaan sillä, että julkista keskustelua ei käydä, vaan uutiset aiheesta ovat itsessäänkin tirkistelyviihdettä, joka suojelee itse pedofiilejä.
Steenille myös yksi korjaus: taide ei välttämättä ole viihdettä, sen tarkoitus ei koskaan ole yksiselitteinen. Usein yhteiskuntakriittisen taiteen tarkoituksena on nimenomaan avata silmät ja herättää kriittinen keskustelu. tässä Karttunen on onnistunut. Olen samaa mieltä Steenin kanssa, että tarkoitus ei oikeuta keinoja, mutta tässä tapauksessa ei mielestäni ollut kyse kenenkään satuttamisesta, vaan näkemyksen ilmaisemiseta. Onkohan Steen mahtanut ikinä käydä keskieuroopan suurissa taidemuseoissa, jotka ovat täynnä renessanssitaidetta, joissa esiintyy puskia lapsia hyvinkin eroottissävyisissä kuvissa. Ne ovat ylpeästi esillä taidehistorian suurina saavutuksina ja täysin hyväksyttyinä, eivätkä taatusti kritikoineet mitään.
On outoa, että poliisivaltiokritiikistään tunnettu steen1 juuri tässä tilanteessa puolustaa poliisivaltioitumista, missä poliisi voi päättää, mikä on taidetta ja, mikä sensuroitavaa.
perjantaina, maaliskuuta 07, 2008
Karttusen teos antaa ihmisille tilaisuuden katsoa lapsipornoa, kunhan muistaa vain huokailla ja siunailla tarpeeksi äänekkäästi teoksen äärellä. Mua ei kiinnosta syyt, miksi ihminen katsoo moista roskaa. Sitä tehdään siksi, että ihmiset katsovat sitä. Ei tekijääkään kiinnosta miksi se myy, kunhan se myy.
Karttunen puolustautuu sanomalla, että hän löysi kuvat netin ilmaissivustoilta. Okei. Kohta Mainostoimistot ottavat varmaankin häneen yhteyttä, koska noin hyvää guerrillamarkkinointia ei olla nähty aikoihin. Toisin sanoen, Neitsythuorakirkko on tehokas lapsipornoMAINOS. Onnea!
Tämä on niin vankkaa asiaa, ettei ole tottakaan.
lauantaina, maaliskuuta 08, 2008
Asiaa!
samaa mieltä ihan 1000% kanssasi Steen1
sunnuntaina, maaliskuuta 09, 2008
"Karttunen on onnistunut taideteoksellaan herättämään laajaa avointa keskustelua kaikkien saatavilla olevasta lapsipornosta. Tämä keskustelu on tuonut myös lisäpontta kritiikille eduskunnan kaavailemaa lakia kohtaan"
Eiköhän se keskustelu tässä asiayhteydessä ole käyty lapsipornon saatavuuden ja siihen liittyvän, valmisteilla olevan lainsäädännön sijasta ihan vain Karttusesta ja hänen näyttelystään.
perjantaina, maaliskuuta 14, 2008
kuinka moni teistä on nähnyt nämä kyseiset kuvat?
perjantaina, maaliskuuta 14, 2008
"..mutta johonkin se raja on vedettävä", niinpä niin, ja Stenkkuko on paras sen tekemään? Hope not.
Kirjoitelma oli tavanomaisen masentavan yksipuolinen höttö ja melkoisen kaksinaismoralistinen. Kun splatteria saa katsoa, koska se on "vain" näyteltyä väkivallan ihainnointia (ja kuten edellä jo joku mainitsikin, siihen tuodut elolliset olennot saattavat olla vain sitä tarkoitusta varten "tuotetut"), niin eikö periaatteessa olisi sitten yhtä hyväksyttävää katsella vaikkapa täysi-ikäisten näyttelemää lapsipornoa? Mangakin on jossain muodoin samaa, piirrettynä. Onkos se ok? Samat kiksit näistä muodoista niiden kuluttajat varmaan saa. Molemmat, sekä väkivalta että lapsiporno, ovat lailla kiellettyä. Ainoa ero on siinä, että väkivallassa esitettynä siinä vain lukee K-18 paketin kyljessä.
Oikeastaan Karttusen ns. taide oli ready-made taidetta, jos ne oli imuroituja kuvia netistä. Oliko aikoinaan pisoaari taideinstituutiossa taidetta? Oli kait sitten, ainakin se maksaa paljon. Miksi taiteen määritelmän pitäisi rajoittua siihen, onko se laitonta vai laillista? Siispä graffititkin pitäisi määritellä ei-taiteeksi.
Ainoa oikeastaan mielenkiintoinen asia tässä koko touhussa, kuten myös Teemu Mäen kissantappovideossa on se, kuinka paljon maksaa lapsiporno, eli millä hinnalla sitä saa katsoa? Kuinka paljon pitää Karttusen maksaa sakkoa moisesta? Teemu Mäki antoi kissan hengen arvoksi 70 päiväsakkoa ja siihen saa vielä vähän rääkätä päälle.
Onko Karttusen teos taidetta vai ei, niin se pitäisi kyllä eka nähdä koko teos. Ei löytynyt netistä nopealla vilkaisulla. Oletan, että aika näennäisen kuppasta huttua sekin on tehnyt. Taide, tai taiteeksi kutsutut asiat sitä nykypäivänä valitettavan usein on. Vatipäiden ulostamaa wannabeismia, jossa on mukamas ajatusta taustalla. Aika harva teos esim. Kiasmassa esteettisesti vihlaisee. Epäilen Karttusen teoksen olevan aika epäpätevä esteettisesti tai erinomaisuudessaan, vaikka en ole sitä edes nähnyt. Oikeastaan ainoa syy, miksi olisi kiva nähdä, on sen saama kuohu. Tietäis mistä jengi vauhkoo.
perjantaina, maaliskuuta 14, 2008
Mulla on tasan yks pointti tähän keskusteluun:
Otat kuvan lapsipornosivulta ----> olet rikollinen
Otat 100 kuvaa lapsipornosivulta ja lyöt ne yleisesti nähtäville ---> otat kantaa vakaviin asioihin.
LAPSIPORNON LEVITTÄMINEN ON VITTU KIELLETTYÄ! AIVAN SAMA ONKO KYSEESSÄ JOKU BOHEEMI TAITEILIJA TAI MATTI MEIKÄLÄINEN
maanantaina, maaliskuuta 17, 2008
Jos minulla olisi kuva tästä "taideteoksesta", niin onko se lapsipornoa vai taidetta? Ihailisin sitä kaikella taiteellisella kunnioituksella.
lauantaina, toukokuuta 17, 2008
Hyvää tekstiä oli joka tavalla, ei siinä mitään, mutta niinkuin tekstissä sanottiin, että teos olisi mainosta lapsipornolle. Niin onhan tämäkin teksti mainosta tuolle teokselle, ja tämän kautta joku uus pedofiili tai joku muu tuulipukusetä saattaa innostua aiheesta?
tiistaina, heinäkuuta 07, 2009
Nythän on paljastunut, että Karttusen kuvissa olevat Jenna Jamesonit sun muut ovatkin olleet oikeasti täysi-ikäisiä naisia, jotka ovat vain puettu ja photoshopattu tyttömäisiksi. Kaikki kuvat oli kerätty Yhdysvalloissa laillisesti toimivien pornotuottajien sivuilta, joten jo se indikoi, ettei kuvissa ole lapsia, vaikka osa malleista saattoikin näyttää täysi-ikäisyyden rajoilla olevilta.
Karttunen toimitti poliisille tiedot tuotantoyhtiöistä, mutta poliisi ei tietenkään asiaa tutkiessaan ottanut yrityksiin tai edes FBI:n pornorekisteriin yhteyttä selvittääkseen mallien nimiä ja Karttunen sai lopulta tuomion laillisista kuvista.
Lisäksi Karttunen saa vielä sinultakin räkää naamalleen puhuessaan täysin laillisin keinoin taiteellaan lasten seksualisoinnin moraalista.
Näin meillä. Jännää, että Steen1-niminen taiteilija on siis mennyt tässä tapauksessa syyttömiä tuomitsevan oikeusjärjestelmän puolelle. Vähän jopa noloa.
lauantaina, heinäkuuta 11, 2009
On mielenkiintoista, että täällä tunnetaan hyvin Karttusen teos neitsythuorakirkko. Tuo teoshan oli esillä 75 minuuttia ja sen jälkeen sitä ei ole nähnyt juuri kukaan.
torstaina, heinäkuuta 16, 2009