Pahoittelen, etten ole ehtinyt paljoa kirjoitella tähän blogiin, mutta kiireet ovat vieneet suuren osan valveillaoloajastani.

Levyllä järjestyksessä seuraava biisi on nimeltään Pala!! ja siitä jotain taustaa:

Biisi kertoo lähinnä valvonnasta ja kontrollista. Tässä esimerkki viime viikoilta: Media on ollut hyvinkin huolissaan Somalinuorten syrjäytymisestä. Lisäksi on muistettu kertoa ko. nuorten tekemistä ryöstöistä keskustan ja Kallion alueella. Ei ole mitenkään yllättävää, että aihe on herättänyt keskustelua puolin ja toisin, mielipiteet ovat olleet kirjoituksissa välillä hyvinkin kärkeviä. Pelokkaat Suomalaiset ovat toivoneet (täysin loogisesti) valvonnan lisäämistä ongelma-alueilla kameroin ja poliisi/vartijavoimin. Outoa asiassa on kuitenkin se, että tänä vuonna Somalien tekemät rikokset eivät ole yhtä yleisiä kuin viime vuosina. Kysymys herääkin, käyttävätkö media ja vallankäyttäjät Somaleja syntipukkeina edistääkseen omaa agendaansa?

Myös Big Brother -ohjelma kuuluu tähän samaan yhtälöön. Ihmiset katsovat BB:tä hiessä omilla kotisohvillaan ja päivittelevät, kuka suostuu koekaniiniksi kaikkien niiden kameroiden eteen? Miksi henkilöt vapaaehtoisesti luopuvat yksityisyydestään medianäkyvyyden vuoksi? Kuitenkin perushelsinkiläinen näkyy kaupungilla kävellessään yhtä monessa kamerassa kuin BB-talon asukit. Mua ihmetyttää ihan vitusti tää nykypäivän Uusi uljas maailma- agenda, missä yhteiskunnan jäsenet haluavat itse sitoa omat kätensä ja jäädä Ison Veljen valvonnan armoille. Väkivaltarikostilastot laskevat vuosi vuodelta, mutta valvontaa lisätään. Onko se loppujen lopuksi kaikista paras ratkaisu?

Tää on omituista. Entisaikojen (ja miksei nykyajankin) hirmuhallitsijat kontrolloivat kansoja valvonnalla, kuulusteluilla, vakoilulla, informaation pimittämisellä ja kaikilla muillakin meidän epäilyttäviksi lukemillamme keinoilla. Me demokratiassa elävät haluamme tehdä samaa aivan itse ja vapaaehtoisesti!!

Suurten Bodom- ja salarakas-lööppien taakse jää myös sosiaalihuollon leikkaukset. Ahtaalla asuvat ihmiset pistetään ahtaammalle, mikä omalta osaltaan lisää levottomuuksia ja rikoksia. Yllätys. Emmekö voisi uusien kameroiden hinnalla lisätä yhteisön hyvinvointia taloudellisesti? Uskon vakaasti, että se tekisi oman osansa rikosten hillitsemiseksi. Se, että työttömien lapset eivät pääse päivähoitoon, on ihan vitun syvältä. Mietitään tilannetta, jossa pienen lapsen vanhemmilla on alkoholi ja/tai huumeongelma. Eikö tuolloin lapsen edun mukaista olisi päästä edes hetkeksi pois syrjäyttävästä ilmapiiristä? Tarhassa lapsi oppii paljon arvokkaita taitoja elämää varten. Toinen ääripää (varokaa, populismia!!!) on se, että lapsi viettää päivänsä tv -vastaanottimen ääressä/yksin omissa leikeissään vanhempien tehdessä ties mitä. Kun ko. lapsi on aikuinen ja käyttäytyy samoin kuin vanhempansa, yhteiskunta luokittelee hänet sosiaalipummiksi ja kierre onkin sillä kohtaa sulkeutunut. Tästä kertoo Myllypuron leipäjonojen kasvu... Kymmenessä vuodessa jonottajien määrä on noussut 350:stä yli kahteen tuhanteen. Valvontaa tarvitaan juuri näiden sosiaalipummien aisoissa pitämiseksi, että me kunnon kansalaiset voimme elää työ ->koti ->uni ->työ ->koti ->uni -elämäämme rauhassa.

Ja lopuksi: Minulta ovat useat toimittajat ja kuuntelijat kysyneet, miten Arkadianmäki voi palaa? Se kun on kiveä.

Ehkä se ei voikaan palaa. Ehkä emme voikaan enää päättää omista asioistamme. Ehkä totalitärismi on toteutunut juuri sillä pelottavimmalla tavalla: Meidän omasta toiveestamme.

Lukemista:

Aldous Huxley: Uusi uljas maailma

George Orwell: 1984