Köyhyys on talouskasvun kääntöpuoli
Toisinajattelija Punainen on taas ilahduttanut meitä tekstillään Talouskasvun haitoista.
Ajankohtainen aihe näin joulun alla.
--
Länsimainen talousjärjestelmä perustuu ahneuteen. Talous niin sanotusti kasvaa, mutta samalla se lisää maailmanlaajuista köyhyyttä, saastuttaa luontoa ja pakottaa ihmiset ankeisiin ja epäinhimillisiin olosuhteisiin elämään ja tekemään työtä. Luulemme saavuttaneemme jotain suurta, kun uutisissa kerrotaan talouskasvusta tai pörssikurssien nousuista. Työttömyydestä ovat huolestuneita vain työttömät. Todellisuudessa lähes kaikki talouden kasvusta tuleva varallisuus päätyy jo valmiiksi varakkaiden haltuun, jotka ovat saaneet vaurautensa perintönä tai keinottelemalla. Työläiset saavat tehdä työtä ja ansaita leipää, mutta käytännössä varallisuus kasautuu ihmisoikeuksia ja luontoa polkemalla. Tuloerot kasvavat globaalisti ja ovat jyrkästi pahenemaan päin myös Suomessa. Hesarin uutisten mukaan tänä päivänä Suomessa rikkain kymmenys tienaa kolmekymmentä prosenttia enemmän rahaa kuin vuonna 1990. Pienituloisimman kymmenyksen tulot ovat kasvaneet vain kuudella prosentilla, työttömyyden kasvaessa ja sosiaalialan palveluiden pienetessä. Tuloerot ovat syrjintää ja eriarvoisuutta. Eriarvoisuus synnyttää turhautumista maailmassa, jossa pieni etuoikeutettu vähemmistö kerää suuria määriä vaurautta suuren enemmistön kustannuksella. Tuloerot ovat mittari sille, kuinka eriarvoiselta pohjalta ponnistamme elämässämme. Vain moraalin vajeesta ja tyhmyydestä kärsivä ihminen voi pitää jyrkkiä ja kasvavia tuloeroja oikeutettuina.
Samaan aikaan kuin talouselämän lehdet pönkittävät omistavan luokan epäoikeudenmukaisia ja epäeettisiä arvoja, me kansalaiset hukumme uudelleenkasvatusjärjestelmän propagandavirtaan, jolla meistä muokataan markkinatalouden rullaamisen kannalta hyödyllisiä kuluttajia. Ihannekuluttaja vaeltaa sekopäisenä tuotteiden perässä ja törsää ylituotantoturhuuteen. Talousjärjestelmä ei kestäisi ilman kulutushysteriaa ja näin sen takaamiseksi täytyy kasata harmaan massan niskaan valtava sosiaalinen paine sopeutua muottiin ja luoda ihmisten keskuuteen tätä vimmaa ylläpitäviä arvoja. Arvot luovat rasismia ja syrjintää eivätkä kannusta ihmisiä todelliseen yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen taikka tasa-arvoon. Miten vastakkainasettelun aika voisi olla ohi, jos tuloerot ja eriarvoisuus ovat jyrkässä kasvussa?
Toisin kuin talouselämän lehdet väittävät, varallisuuden keskittyminen ei ole oikein. Jos tarkastelemme viime vuoden eniten tienaavien ihmisten tulotietoja, herää kysymys, ovatko he todellisuudessa tehneet työtä niin paljon kuin palkkion määrästä voisi kuvitella? Miksi monet raatavat heitä enemmän, mutta eivät siltikään voi tienata perheelleen kohtuullista elantoa? (Takaako edes pitkä koulutus kohtuullisia ansioita?) Ovatko investoidut rahat itse ansaittuja vai perinnöksi saatuja? Ahneus ja moraalittomuus tuhoaa viimeisetkin rippeet oikeudenmukaisuudesta.
Talousjärjestelmä aiheuttaa tuhojaan globaalisti. Yhdessä Maailmanpankki, IMF ja WTO pitävät huolta siitä, että kaikki maat päätyvät taloudellisen hyväksikäytön kohteiksi. Kehitysmaissa köyhyys ei lopu ja kurjuuden sinetöivät tappavat taudit. Maailmanpankki ja IMF ovat toteuttaneet vakautus- ja rakennesopimusuudistuksia 1980-luvun alkupuolelta lähtien ja samaan aikaan aiheuttaneet satojen miljoonien ihmisten köyhtymisen kehitysmaissa, koska tulonjakoon ei ole puututtu. Kapitalismi ei pidä huolta heikoimmista.
Totuutta ylläpidetään totuudella, valhetta valheella. Todellisuus osoittaa, että markkinatalouden taistelu huono-osaisuutta vastaan on epäonnistunut. Kautta aikojen ihmisoikeuksien ja paremman maailman puolesta taisteleminen on ollut vaikeaa ja tulee myös olemaan edelleen. Eivät riistäjät ja hallitseva luokka mitään ilmaiseksi ole antanut. Ei oikeuksiamme Suomessa millään fasistisilla suojeluskunnilla ole hankittu, vaan sorretut ovat osoittaneet mieltään rohkeasti mielenosoituksissa ja henkensä uhalla lakkoilemalla. Vuosilomat, minimipalkat ja järjestäytymisoikeus eivät ole lahjaksi saatuja.
Taistelun köyhyyttä ja kurjuutta vastaan täytyy olla globaalia - siinä missä riistokin on.
-Punainen-
- Steen1 :: 2:49 ip.
hyvää shittii..
Jännää kuinka ylempien kerrostumien ihmiset kritisoivat, kuinka valtiomme ei kestä, sillä sosiaali palveluihin uppoaa niin paljon rahaa, mutta he eivät tajua miettiä miksi sinne uppoaa niin paljon rahaa. Ei ole minkään ratkaisu puuttua tähän ongelmaan leikkaamalla niitä.
Eriarvoisuus kasvaa, tuloerot kasvaa ja näin ollen syntyy yhteiskunta luokka tai luookia jotka elävät köyhyydessä. Työttömyys kasvaa ankean työllistämisen sekä voittojen perässä joksun vuoksi, sekä ponnahduslauta elämälle on radikaalisti heikompi,, mitä alemmas menemme yhteiskunta pyramidia.
Se että köyhyys ja työttömyys kasvaa, aiheuttaa, alkoholin, huumeiden ja lääkeiden käytön kasvua, sekä mielisairauksien, että rikollisuuden lisääntymistä. Turhautuminen kasvaa, eikä elämässä voi asettua aloilleen pätkätöiden, sekä epävarman työpaikan vuoski. Uutta koulutusta on mahdotonta hankkia, sillä samalla pitäisi pystyä elättämään itsensä ja perheensä.
anti-illuminati
maanantaina, joulukuuta 26, 2005
Teksti on täyttä paskaa, sillä ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
Yrityspamput tekee pitempää päivää ku normi linjatyöläiset, sekä niillä on huikkase enemmän vastuuta, joten enempi liksaa on ansaittua.
Millanenhan suomi olis, jos eduskunnassa olis 200 stenkkaa? Ei tehä tästä totalitääristä valtiota, vaan pidetään ihmisillä vapaus.
Ja niin: Steen1 varastaa pomolta, me varastetaan stenkalta.
Saapa nähä kauanko tää kommentti saa olla täällä :)
perjantaina, tammikuuta 13, 2006
Vapaa markkinatalous perustuu siihen, että ihmisillä on vapaus tehdä kauppaa ja yrittää. Ihmisten tulisi ymmärtää, että ainoastaan poliittisilla päätöksillä ei voida taata hyvinvointia kaikille, vaan ihmisten tulisi olla aktiivisempia toimintansa suhteen. Yrittäjyys on yksi hyvä ratkaisu työttömyysongelmaan, ja yrittäjyyttä tulisikin kannustaa entistä enemmän.
Toinen nyky-yhteiskunnan ongelmakohta on verotuksen ja sosiaaliturvan huono kannustavuus. Työttömän ei ole kannattavaa ottaa vastaan työtä, sillä tekemällä esimerkiksi osa-aikaista työtä ihmisen tulot eivät pahimmassa tapauksessa nouse ollenkaan sosiaalitukien pienentyessä.
Pienelläkin työmäärällä tulisi saavuttaa parempi tulotaso kuin työttömänä.
Ammattiliittojen sopimukset tekevät hallaa niille pyrkimyksille, joita ne yrittävät edistää. Yrittäjä haluaisi kyllä palkata - ja se olisi kannattavaakin - työvoimaa, mutta liian suuret palkkakustannukset ja verokiila estävät työllistämisen etenkin heikon tuottavuuden työtehtäviin. Tässä tilanteessa esimerkiksi valtion matalapalkkatuella, jolloin työvoiman kustannukset työnantajalle olisivat kohtuulliset ja valtion menoerät työttömyystukien osalta pienenisivät - ja mikä tärkeintä, työllistymistä tuettaisiin. Tällainen matalapalkkatuki tuli tämän vuoden alussa voimaan 54-vuotiaille, mutta kokoomus on tehnyt lakialoitteita usean vuoden ajan tuen ulottamisesta kaikille kansalaisille.
Maailmanlaajuisella vapaakaupalla luodaan hyvinvointia niille alueille, jotka kärsivät köyhyydestä. Luomalla työpaikkoja näille alueille luomme heille paremmat mahdollisuudet elää terveellinen elämä. Tämän kasvun tulee kuitenkin olla kestävää kehitystä, sillä talouden tulee pelata luonnon ehdoilla. Ilman elävää ja rikasta luontoa talouskaan ei voi kehittyä.
"Jos annat köyhälle miehelle kalan, hän on kylläinen päivän. Jos opetat miehen kalastamaan, hän on kylläinen koko elämänsä."
keskiviikkona, tammikuuta 18, 2006
Höpö höpö.
Taas kerran näitä kokoomusnuorten vastineautomaattien tuotoksia! Harhakuvia enjoy capitalism -hengessä.
Montako työtöntä tunnet, jotka eivät tarkoituksella ota vastaan tarjottua työtä? Itse en ainuttakaan. Mutta työllä ja palkalla pitää voida elää.
Punainen
sunnuntai, tammikuuta 22, 2006
On hienoa nähdä, että kykenet kypsään ja kohteliaaseen keskusteluun.
Tunnen lähipiiristäni monia, jotka ovat kyseisessä tilanteessa tai ovat olleet kyseisessä tilanteessa. Ja muutamissa näissä tapauksista kyseinen henkilö on kyllä ottanut vastaan työtä - pimeästi.
Ihminen haluaa tehdä työtä luontaisesti, mutta kannustusloukut (täysin tunnustettu ilmiö) ovat juuri nimensä mukaisia. Kun ihminen saa ilman työtä saman verran tuloja kuin työtä tekemällä, syö se kaiken taloudellisen kannattavuuden työnteosta.
Työllä ja palkalla pitää voida elää, olet täysin oikeassa. Jos työtä tekemällä saavutetaan kuitenkin sama tulotaso kuin ilman, ei olla terveessä tilanteessa. Näin ollen työtä ja sosiaaliturvaa tulisi yhdistää, kuten esimerkiksi Soininvaara ja Zyskowicz ovat tuoneet esiin.
Työ on ainoa keino mahdollistaa hyvinvointivaltiomme ja sosiaaliturvamme. Pitäkäämme tämä mielessä.
keskiviikkona, tammikuuta 25, 2006
Petri Vilén on ihan oikeassa siinä, että perustulo (Soininvaara) on keino päästä huomattavasti reilumpaan ja yksinkertaisempaan systeemiin kuin nyt. Se toteuttaisi sen, mitä nyt yritetään mitä erilaisimpien tavallisten ja "tarveharkintaisten" tukien avulla saada aikaan: kaikille minimitoimeentulo.
Sen sijaan siinä kokkarit ovat kyllä metsässä, että me emme todellakaan elää enää missään niukkuudessa, vaan yltäkylläisyydessä. Täällä todellakin riittää varallisuutta hoitaa kaikille joka päivä ruokaa ja asunto. Taloustiedeuskontoon kuuluu tämä harhainen ajatus "resurssien niukkuudesta", jonka takia pitää muka tapella toisten kanssa. Se on puhtaan uskonnollinen käsitys, vai miksi niitä munia ja maitoja pitää koko ajan pumpata isolla rahalla itään ja etelään? Ja kun talous on kasvanut kymmeniä vuosia, se todellakin tarkoittaa, että talous on kasvanut. Varallisuutta ihan oikeasti on koko kansakunnalla nyt aivan pipona enemmän kuin koskaan ennen. Tässä on vain ja ainoastaan kyse siitä, miten se käytetään. Nyt rahaa kierrätetään pankkijärjestelmän kautta rikkaille huomattavasti enemmän kuin ennen ja valtio luopuu koko ajan omastaan. Kansalaisten enemmistö ei vastusta veronkorotuksia, mutta eduskunta ei ole sen mukaan toiminut pitkiin aikoihin.
Ja jos Jorma Hartioilta otettaisiin puolet palkasta, pelkästään sillä elätettäisiin jo tuhansia köyhiä. Se joka väittää hänen ja muiden "johtajien" tarvitsevan kaikki ne rahat, on kaasussa. Joka väittää heidän "ansaitsevan" ne, on hieman yksinkertainen.
keskiviikkona, maaliskuuta 22, 2006
"Jos annat köyhälle miehelle kalan, hän on kylläinen päivän. Jos opetat miehen kalastamaan, hän on kylläinen koko elämänsä."
Mutta jos ei ole resursseja kouluttaa edes kalastamaan!
Markkinavoimat vaativat nimenomaan "tehostamista" ja "säästöjä" jolloin mm. koulutustakin pitää leikata, supistaa ja huonontaa.
Siinä onkin nykykapitalismin idiotismi ytimekkyydessään. Nykykapitalismi syö ja tuhoaa jopa oman tulevaisuutensa.
sunnuntai, toukokuuta 28, 2006
"Vapaa markkinatalous perustuu siihen, että ihmisillä on vapaus tehdä kauppaa ja yrittää."
Vapaamarkkinatalous ei ole kaikille vapaata, teollisuusmaat muotoileat vapaakaupan säännöt sekä mitä vapautetaan. Toisille vapaakauppa on hirvittävää pakkoa. Esimerkiksi työvoiman markkinoita ei ole vapautettu juuri lainkaan. Pääomaliikkeiden ja pääomamarkkinoiden vapauttaminen antaa pääomien liikkua paikasta ja maasta toiseen rajoituksetta. Tuotanto kulkee halvan työvoiman, halpojen raaka-aineiden ja verohelpotusten perässä. Vallitseva talouspoliittinen ajattelu, eli uusliberalismi perustaa omia instituutioita turvaamaan kehitysmaiden hyväksikäytön, sekä muuttamaan valtioiden roolia, uusien taloussääntöjen valvojaksi ja toteuttajaksi.
Vapaakauppa on tuonut mukanaan kuljetusten kasvun, sillä kasvava kauppa kasvattaa rahtiliikennettä. Tästä ongelmana ovat muunmuassa kasvihuonekaasut. Teollisuusmaissa kaikista päästöistä noin kolmannes tulee liikenteestä ja tästä puolet rahdista. Se siitä elävästä ja rikkaasta luonnosta.
Maailmankauppa ei ole valtioiden välistä mittelöintiä, vaan yhtiöiden. Vapaassa maailmassa on tilaa vain kilpailukykyisimmille. Kuten jo sanoin, vapaakauppa ei ole siis vapaata kaikille, vain rikkaille. Minkälaisen osan köyhät saavat maailmantaloudesta? Kaupan vapauttaminen ja talouksien avaaminen toimii tulonsiirtona köyhiltämailta rikkaille maille.
Köysissä maissa elää viisi miljardia ihmistä maapallomme kuudesta miljardista ihmisestä. Rikkaissa maissa asuu 15 prosenttia maailman ihmisistä, mutta nämä maat hallitseva 80 prosenttia maailman yhteenlasketuista tuloista. Vuodesta 1980 talous harppasi parempaan suuntaan 15 maassa ja paransi 1,5 miljardin ihmisen tuloja. Samaan aikaan elinolot heikkenivät 100 maassa ja 1,6 miljardin ihmisen tulot pienenivät. Keskitulot laskivat 1980 vuoden jälkeen 70 maassa. Maailmanpankin mukaan absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten määrä kasvaa. Rikkaimpien ja köyhimpien maiden tuoerot kasvamassa kokoajan suuremmiksi. Samaan aikaan kasvavat tuloerot myös rikkaidenmaiden sisällä.
Sadan suurimman ylikansallisen omistavat ulkomaiset yhtiöt työllistävät vain 6 miljoonaa ihmistä. Gobaaliliukuhihna siirtää tuotantoaan nopeati paikasta toiseen. Sen täytyy etsiä aina halvempaa.
punainen
sunnuntai, elokuuta 13, 2006
Arvoisa herra Vilen:
Onko mielestäsi ainoa keino luoda työpaikkoja pk-sektorille (muka) se, että kiristetään työnteon ehtoja nimenomaan työntekijän kannalta?
Kun liike-elämässä (alueella, jonka eittämättä tunnet paremmin kuin sosiaalipolitiikan) nyt on paljon jauhettu näistä "synergiaeduista" joita esim. työvoiman suurissa yksiköissä hallitseminen tuottaa, eikö siitä seuraa, että isot ja pienet yritykset eivät ole samalla viivalla, mitä tulee uuden henkilöstön palkkaamiseen? Tässä näen erinomaisen mahdollisuuden käyttää valtion mahdollisuutta taloudelliseen sääntelyyn keynesiläisessä hengessä. Miksei voitaisi säätää lakeja, jotka hyödyttäisivät pk-yrityksiä siten, että esim. yksityisyrittäjä voisi palkata ensimmäisen/ensimmäiset työntekijänsä yritykselle edullisella tavalla (yritys voisi saada esim. ylimääräisiä verovähennysoikeuksia) ilman että tarvitsisi polkea palkkoja? Nythän ongelmana näillä yksityisyrittäjillä on se, ettei ole taloudellisesti kannattavaa palkata lisätyövoimaa, vaikka työtaakka on monesti täysin kohtuuton yhdelle henkilölle.
Miksi mielestäsi tämän päivän poliittinen diskurssi (puhetavat ja käytännöt, keskustelun "sallittu kieli") ei tunnusta laajamittaista taloudellista sääntelyä valtion käytettävissä olevaksi keinoksi vaikuttaa markkinatalouden eriarvoisiin toimintaedellytyksiin?
Eikö ole totta, että juuri oikeiston tuottama keynesiläisen sääntelypolitiikan mustamaalaus (eli esim. laman sysääminen hyvinvointivaltiollisten toimenpiteiden syyksi, vaikka todellisuudessa asiallisempaa olisi ollut syyttää rappiollista luotontyrkytystä ja muuta keinottelua) on johtanut poliittisen diskurssin rappioon, mitä tulee talouden sääntelyyn?
Tämä mustamaalaus tietysti palvelee vapaan markkinatalouden suitsuttajia, mikä ei ole mitenkään yllättävää. "Vapaakaupan" koen olevan lähinnä vitsi tai suuren luokan huijaus, koska sen suitsuttajamaiden reaalitalouspolitiikka on kaikkea muuta kuin vapaata suojatulleineen muiden maiden tuotteille ja oman maatalouden tukiaisineen.
Haluan myös kompata sen kirjoittajan pointtia, joka muistutti, ettei vapaakauppaa todellakaan toteuteta mitenkään kestävällä tavalla, mitä ekologiseen puoleen tulee. Mielestäni Vilenin retoriikka on perusporvarin harhaanjohtamispuhetta. Ainoa kyseenalainen seikka on enää, uskooko herra itse vapaakauppamantraansa maailman pelastajana...
Mitä tulee ehdottamieni verohelpotusten maksamiseen, porvarikähmijöiden (kok, kesk, sdp) poistama varallisuusvero tulisi palauttaa sekä pääomatuloveroa nostaa tuntuvasti.
-aspartaami
tiistaina, helmikuuta 20, 2007